lauantai 22. toukokuuta 2010

C'era una voita il Montpellier

Tänään oli mestarien liigan finaali... Alunperin tarkoituksena oli katsoa matsi pätkivänä stremina omalta koneelta asunnon itä-siivessä ja nauttia melkein saunamaisesta fiiliksestä kun 16 neliötä on imenyt itseensä auringon säteitä ja patteri jonka sisällä asuu jonkun asteinen belsebuubi manaaja-elokuvasta hohkaa lisäksi lämpöä tuossa nurkassa (on pois päältä(patteri ei belsebuubi))... mutta sain kutsun liittyä makkaran ja oluen synnyinseuduilta olevien opiskelijoiden seurueeseen...

Valmistauduin iltaan syömällä papuja ja makkaraa (lidlin purkkiruokaa 0,89E) ja nauttimalla yhden oluen... Tapasin porukan keskustassa ja lähdimme siirtymään kohti ravitsemusliikettä, olin varma että heilahdetaan johonkin englantilaiseen baariin/irkku pubiin mutta yllätyksekseni menimme sisään yhteen poikki kadulla olevaan pieneen ruokakauppaan... kävelimme myyntitiskien ohi takahuoneeseen johon oltiin jo levitetty tuoleja ja iso taulu televisio näytti tunnelmia stadionilta...

Tästä minä pidä, kyseinen asia ei varmastikkaan onnistuisi missään muualla euroopassa kuin ranskassa... kaupan omistaja tekee sivu bisnestä näyttämällä matseja takahuoneessa ja myymällä sopuhintaista bisseä ja naposteltavaa opiskelijoille... meitä oli parhaimmillaan huoneessa noin 40 ihmistä ja kaikilla oli kivaa, tunnelma oli hyvä ja Interin ja Bayernin fanit lauleskelivat kannatus lauluja kilpaa toisilleen, väitän että Madridissa olisi ehkä stadionilla ollut parempi meininki mutta mikään matsi baarissa katsottuna ei ole ollut tuonveroinen tunnelmaltaan... Kuulema homma on toiminut jo parin vuoden ajan ja joka vuosi porukkaa tulee lisää ja lisää... Kaupan alakerrassa on kuulema vielä toinen huone jos porukkaa tulee todella paljon...

Täytyy sanoa että vaikka en ole täällä nyt välttämättä hirveästi nauttinut olostani on jotkut asiat mitä arvostan täkäläisessä elämäntavassa... vanhojen äijien petanki piirit puistossa kun ne sätkät huulessa, punaviiniä rinnuksilla jauhavat paikallisesti polttavia asioita jokainen vähänkin kaunis päivä, kaupan takahuoneen futissessiot ja se että voi ruuhkassa lyödä auton parkkiin hätävilkut päällä kun haluaa alkaa jauhamaan tutun kanssa puutaheinää kadulla... kyseiset asiat tuntuu jotenkin täysin vierailta kun niitä katsoo tälläisen varhaiskeski-ikäisen mobiili ammattilaisen silmin

Satunnainen matkailija

ps. Voi olla että kirjoittelen seuraavassa blogissa isoa avautumista multikulttuurisen ryhmätyöskentelyn hienouksista...

tiistai 4. toukokuuta 2010

6 pojoa...

Ulkona on kylmä myrskyinen yö ja sisällä lämpimässä paistattelee viiksimies mutta ei se legendaarinen pääskyvuoren naisten kauhu ja salainen päiväuni vaan ihan perus köljörinta, sellainen täysin tavallinen satunnainen matkailija... koska on ulkona tutuista kuvioista ja kaikki täällä kuitenkin pitää mua vähän omituisena voi aikuinen mies tempaista ja kasvattaa tälläiset olli jokismaiset räänpysäyttäjät nenän alle... kyllä aikuisen miehen karvan kasvu on kaunista.

Tule Etelä-Ranskaan täällä aurinko paistaa ja ketunluumut (kyseisen sanan voi myös korvata jollain voimakkaamalla sanavalinalla)... Täällä on satanut ja ollut pirun kylmä nyt viikon päivät, kohta varmaan haalistuu kovalla työllä hankittu rusketusraja muualtakin kuin boksereista pesussa (anteeksi). Mulla on ollut jopa pientä halua heilahtaa biitsille mutta kun aurinko möllöttää piilossa niin pakko tehdä kouluhommia... Kyllä ei paljon innosta kun on kuskannut suurimman osan lämpimistä vaatteista pois ranskasta ja pipoa on ollut ikävä joinakin aamuina (onneksi kuupassa on tällä hetkellä sellainen kasari ruoska että korvat ja niska pysyy lämpimänä vähän kovemmilla "pakkasilla".

Mä oon yrittänyt miettiä mitä tässä on nyt viime aikoina tapahtunut ja mistä saisi kirjoitettua jotain nokkelaa tai edes jotain... Jo Suomessa opittu aikataulutus pakollisten hommien kanssa on toiminut täälläkin vaikkakin tuntuu että muillakin on kalenteri täynnä ihan jotain muuta kuin pitäis. Kirjalliset hommat joiden deadline on ollut tiedossa jo muutaman kuukauden vedetään kasaan keskiyön tunneilla ilman harmaatakaan aivosolua ja sitten pyöritetään sellainen tivooli kun ne pitää esittää että tiedon puute jää kaiken muun alle... Täytyy varmaan kirjoittaa joskus opaskirja tyyliin Powerpoint ja Excel - Nykyaikaisen johtamisen luottopakit... Tästä parhainpana esimerkkinä meidän ryhmän kiinalaiset jotka pyörittää powerpointista sellaista esitystä että oksat pois, asiavirheet voi antaa anteeksi jos animaatio rapsuttaa pitkin dioja... Toisaalta eihän missienkään tarvitse tietää mikä on Oslon pääkaupunki...

Täällä tosiaankin meni allekirjoittaneella vappu ja sen välipäivät koneen äärellä kun rapsuttelin tietojärjestelmien hallinnoinnista noin 60 diaa ja lopettelin kevyellä sähköisen kaupan ohjausjärjestelmien suunnittelulla (noin 40 diaa)... molemmat ovat hyödyllisiä kursseja minulle koska olen markkinointiin suuntautunut ja mielestäni pikku-Padmir Intiassa saa ihan rauhassa pukata mulle 1 ja 0 peräjälkeen kunnes minun on aika kerätä kyseisestä asiasta taloudellinen hyöty... outsourching on päivän sana... kyseiset duunit oli ryhmätöitä mutta halusin itse vääntää ne kun tuntui että olen ainoa ryhmästä joka oli jonkun verran kärryillä... Nyt esitelmät on vedetty ja vaikka presentaatiot meni reisillä ja meikäläinen tyhjensi oman henkisen jassonsa jo viime yönä kun yritin vääntää rautalangasta muutamia asioita ryhmän Saksalais-edustukselle niin 6 pojoa opintoja on nyt 87% varma. Muutenkin näyttää että yli 20 pojon kevät tulee mikä on äärimmäisen kova juttu kun miettii että 4 kuukautta sitten ei ollut varmaa tuleeko yhtään kirjausta rekistereihin.

Sunnuntaina olin ensimmäisen kerran tunnustamassa väriä paikallisella jalkapallo pyhätöllä... ja kannattamani jengi hävisi, en muista milloin olen nähnyt niin huonosti pelaavan joukkueen... Tunnelma oli kuitenkin hyvä ja sain ostettua itselleni maailman rumimman kaulaliinan... Montpellier kohtasi Lyonin ja stadikan ulkopuolella siirtolaisjengit kohtasivat ranskalaisia... vierailijat voittivat molemman kohtaamisen... ymmärrän hyvin miksi minua varoitettiin että valkoinen mies saa siellä helposti yksipuolisen karuselliajelun... meitä oli iso porukka joten saatiin olla yllättävän rauhassa. Matsin tunnelmasta vielä, oli hienoa nähdä taas soihtujen lentävän ja koko katsomon elävän matsin mukana... pelin taso ei vaan päätä huimannut.

Eilen veikkaus vielä tarjosi meille ulkosuomalaisille veikkausliiga-riippuvaisille mahdollisuuden seurata Fc Inter - Jari Litmanen ottelun suorana interwebin välityksellä... kyllä tuli merisäätä ikävä. Haluaisin blogin välityksellä esittää pyynnön sinne sinimustalle osastolle että seuraavaksi kun pelaatte veikkauksen nettipelinä (30.5) ac oulua vastaan niin ette syöttelesi sinne vastustajan parhaalle pelaajalle niitä palloja suoraan... ei itselläni niin väliä ole mutta täällä on kuitenkin muitakin interin faneja silloin ja inhoittavaa jos aikuiset miehet itkee 16 neliön kopissa... Muuten itselläni ei ole kompetenssia peliä arvostella mutta uskoisin että edellä mainitussa tilanteessa ei syöttöpisteitä jaeta. (ps. näin vain 2 puoliajan, ekalla puoliajalla oli vastustaja ollut joku fc lahti)

Noin nyt kun on lyöty 3 viikkoa huonosti kasaan ja väännetty veistä haavassa siirtyy satunnainen matkailija kohti itäsiiven rentoutumistiloja suunnitelmana south park ja nenän kaivuu!

- satunnainen matkailija

ps. kusti polki ruotsista paketin ja viiksimiehen huuli vääntyy kieroon hymyyn...

torstai 15. huhtikuuta 2010

Kaos teoriaa käytännössä vai varhaiskeski-ikäisen miehen egotrippi?

En tiedä kuuluiko Suomeen asti kun allekirjoittaneen selkäranka katkesi alkuviikosta ja suostuin taas uhraamaan tulevan vapaa-aikani pientä korvausta vastaan...

Osa blogin kolmesta (3) lukiasta varmaan tietää että olen toiminut jonkun asteisella menestyksellä matkapuhelin alan ammattilaisena melkein 10 vuoden ajan ja olen lopettanut työt lukemattomia kertoja (3) sanoen ettei enää koskaan... Olen yrittänyt polttaa siltoja takanani mutta gasoliini on ollut väljähtänyttä ja tikut aina märkiä joten mitäs teet... Viimeisin seikkailuni mobiililaite viidakossa ajoittuu vuodenvaihteen tietämille jolloin krapulaisena herkkänä hetkenä suostuin menemään jouluavuksi ja puolentoista vuoden hyvä elämä päättyi ja alamäki alkoi... Pysyin kuitenkin kovana ja ilmoitin jyrkkäsanaisesti etten tule loppukesänä takaisin, ei enää koskaan!

Ranska joka on kaunis ja mukava(ironiaa?) maa on jostain kumman syystä syönyt taloudelliset varani aika vähiin (osittain varmaan myös karku matkat epsanjaan vaikuttavat tähän) ja voisi jopa sanoa että olen ollut matkalla jonkun asteiseen likvitideetti kriisiin varsinkin koska haluan nähdä kesällä kun on vihdoin aikaa/mahdollisuuksia reissata muutakin kuin Tampereen lentokentän kakkos terminaalin... joten olen joutunut miettimään joitain varasuunnitelmia tulevan kassavajeen oikaisuun. Alkuviikosta lähestyin entisiä esimiehiäni lakki kourassa ja nöyrästi(mikä tapani on) kysyäkseni onko mahdollisesti tilaa tälläiselle kannettavien telekommunikaatio laitteiden moniosaajalle... kuullakseni että minut on koko ajan laskettu vahvuuteen kesän loppupuolella (mukavaa tietää olevansa haluttu mutta perseestä tietää olevansa ennalta arvattava) joten 2. elokuuta herran vuonna 2010 palaan sinisten paitojen pariin...

Kaaosteoria - jurassic park elokuvan mukaan (jos elokuva kertoo niinkin realistisesta asiasta kuin kloonatuista dinosauruksista kaiken muunkin pitää olla totta) oli muistaakseni seuraava, kun perhonen räpyttää siipiään jossakin niin toisella puolella maailmaa on myrsky... joten anteeksi maailma minun seikkailuistani matkapuhelin alan ammattilaisena... kun aloitin ensimmäisessä paikassa alkoi maailmalla kohina ilmastonmuutoksesta isolla kädellä, kun vaihdoin ensimmäistä kertaa firmaa tapahtui terroristi iskut Yhdysvalloissa ja viimeisenä esimerkkinä suostun palaamaan ruotuun takaisin ja Islannissa menee tulivuori sekaisin ja sekoittaa koko euroopan lentoliikenteen... Anteeksi, korvaukseksi lupaan kaikille halukkaille kännykän kivasti liittymän kanssa pakettiin kohtuullisella kuukausimaksulla ja sellaisella tosi mukavalla 24 kuukauden määräaikaisella sopimuksella (enkö olekkin reilu)

Koska kuitenkin blogin perusidea on kertoa varhaiskeski-ikäisen entisen/tulevan mobiililaite asiantuntijan/keisarin seikkailuista Ranskan rivieraan välittömässä läheisyydessä, kerron myös kuumottavien kävelyiden jälkeisistä tapahtumista...

Viitaten viime perjantai-lauantai yöhön, naapurini sumuisilta saarilta oli ollut niin huolissaan minusta joten hän oli päättänyt tehdä kepposen ja kirjoittaa ovessani olevaan numerolappuun alatyylisen ilmauksen muiden brittien avustuksella... koska tälläinen hevosenleikki on täällä päin tapana olen aloittanut omat vastatoimeni joista en voi tässä enempää kirjoittaa osittain siksi että tämä on myös lapsiystävällinen blogi ja koska tiedän että blogiani luetaan myös google translatorin avulla...

Lauantai päivä kului osaltani rannalla makoillessa (ensimmäinen kerta tänä vuonna) ja varmasti menen uudestaankin mutta en hetkeen... Ranta sijaitsee noin 10 kilometriä keskustan ulkopuolella joka tarkoittaa ranskalaiseen tapaan noin tunnin bussimatkaa joten kaksi tuntia bussissa tappoi tämän ranta-faabion mielenkiinnon ainakin pariksi viikoksi...

Maanantaina jätin ensimmäistä kertaa menemättä luennolle koska koin sängyllä makoilun ja nenän kaivamisen jotenkin kiinnostavammaksi... ja onhan se muutenkin tärkeää pitää ilmatiet puhtaana... Tänään oli ensimmäinen tentti ja siihen valmistautuminen oli huima, kirjotin eilen melkein 2 tuntia blogiani mutta koska interweb täällä on välillä hiukan epävarma... siirtyi tekstini näppäimistöltä biitti-avaruuteen.

Viikonlopun suunnitelmat ovat huimat, aion vihdoinkin anoa caf:ia joka on jonkun asteinen asumistuki ja sieltä pitäisi saada myös takautuvasti rahaa (tekee eetua tulevaa interrailia ajatellen) ja toivottavasti pääsen vihdoinkin paikallisen futisjoukkueen peliin tunnustamaan väriä... jotenkin meinaa tulla hulluksi kun missaan veikkausliigan kauden avauksen.

Eilisessä tekstissä oli paljon muutakin mutta en muista mitä joten turha puristaa enempää...
Lopuksi vielä tälläinen hauska linkki http://www.youtube.com/watch?v=SXKJ81j-JTM

Hyvää viikonloppua ja olkaa ylpeitä että suomessakin osataan lakkoilla!

-satunnainen matkailija

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Kuinka pitkälle ihminen kävelee puolessa toissa tunnissa?

Mä olin tänään ulkona, ensimmäisen kerran kunnolla, sinä aikana kun olen ollut täällä....

Vaihtareilla oli bileet, talossa osittain kaupungin ulkopuolella, noin puolen tunnin ratikka matkan päässä keskutasta...

Täällä kulkee 2 ratikkaa päivisin, sininen ja oranssi... Me oltiin oranssin ratikan reitillä, talossa minkä pari vaihtaria on vuokranneet... pienen matkan päässä kaupungista ja kaikki noin 60 vaihtaria, ketkä oli keitolla, yritti mahtua samaan ratikkaan onnistumatta siinä... 59 mahtui ja yksi (1) suomalainen ei mahtunut...

Joten olen slummissa yksin, ei tarkkaa tietoa missä, ja mihin mennä.... Täytyy sanoa että, kuuppa toimii yllättävän hyvin kun sen on pakko, ilmeisesti maksan seudulle vihellettiin pari ylimääräistä solua hommiin koska noin 5 minuuttia ratikan lähdön jälkeen olin selvä (en varmasti valmis autonrattiin) ja aivot toimivat edes jonkin moisella teholla... Olin sellaisella seudulla ettei kiinnostanut jäädä odottamaan porukan palaamista baarista joten lähdin seuraamaan kiskoja... tavoitteena löytää takaisin kämpille!

Melkein jokaisessa kaupungissa on paikkoja johon ei kannata mennä hengaamaan jos ei tunne paikallisia/tiedä missä kannattaa olla ja missä ei... no taisin käppäillä ainakin parin paikan läpi... Kaupunki voi näyttää itsestään täysin toisen posken silloin kun valot ovat sammuneet... kun ei tarkaaan tiedä mihin mennä ja tunnistaa tietyn mahdollisuuden ihonvärin/sosialisen aseman takia ottaa kuonoonsa mutta nyt olen turvallisesti perillä ja menossa nukkumaan (jos ei huoneeseeni pyrkivät britit häiritse)...

Täytyy myöntää että hauskaa oli mutta... olen tietoinen turpasaunan mahdollisuudesta täällä ja en aio sitä kokea, pidän nenästäni tällaisena ja tummat silmänaluset riittää en tarvitse panda karhun silmiä, joten ei enää kävelyjä asuinalueiden läpi yöllä... + elämä on paljon halvempaa näin!

Terveisin Satunnainen matkustelija


tiistai 6. huhtikuuta 2010

Onko pääsiäisen jälkeen elämää ja miksei mulla ole yhtään ikävä mämmiä?


Nyt on pääsiäisloma lusittu loppuun ja tänään piti palata sorvin ääreen... mutta univelka painoi liikaa silmäluomia ja kirjanpitoa ranskalaiseen tapaan jäi välistä... noh nyt on keväällä enemmän tilaa lukkarissa kun yksi aine tippui pois.

Pääsiäinen meni mukavissa merkeissä, olin käymässä Madridissa ja näin loistavan jalkapallo ottelun... myöskin koti-ikävä helpotti kun sain mukavaa seuraa suomesta (paparatsin joka asuu luonani) ja tuliaisena salmiakkia sekä uusin veikkaaja.

Reissu alkoi huonoissa merkeissä itselläni, olin varannut itselleni lipun aamujunaan Montpellier - Girona välille pitkäksi perjantaiksi... Junan lähtöaika oli 7:28 mutta olin antanut itselleni kertoa junan lähtevän 7:48... nautin rauhassa aamu kahvista ja pakkailin kassiani kun huomasin lipun pöydällä ja tajusin omaavani noin 15 minuuttia junan lähtöön... Pakkasin kassin ja kuin Ben Johnson kirmasin kohti asemaa... Suustani taisi päästä muutama suomalainen voimasana matkalla asemalle mutta ehdin kuin ehdinkin junaan ja aikaakin jäi ruhtinaalliset 15 sekunttia ennen junan lähtöä... noin tunnin matkustamisen jälkeen alkoi myös hengitys kulkea suht koht normaalisti, sääliksi käy vieressäni istunutta neitokaista kun pahasti tuikuttanut läähättävä suomalaismies saapui junaan... en tiedä miksi mutta kyseinen neitokainen jäi pois seuraavalla asemalla... Gironasta lensin Madridiin ja Madridin metroverkostoissa seikkailun jälkeen paukahdin hotellille... Hotellihuoneessa oli kaikki nykyajan herkut juoksevasta vedestä näköradioon asti, jonka ääressä vietin loppupäivän katsellen joka kanavalta tulevaa Serranon perhettä.

Pääsiäistipuni saapui illalla hotellille ja kävimme hotellin ravintolassa syömässä... Hotelli huoneessa oli tottakai erilliset sängyt ettei kummallekkaan tulisi kiusauksia... Synnissä ei pidä elää edes ulkomailla eikä varsinkaan pääsiäisenä!

Lauantaina sää ei suosinut meitä vaan ilma oli viileä ja sateinen... Minä olin totta kai t-paidalla liikkeellä koska eihän Espanjassa voi olla kylmä ja jouduin ostamaan takin (ensimmäinen kevät takki varmaan 5 vuoteen)... Lauantai oli ostospäivä ja kiersimme minun väsymykseen asti ja vähän ylikin Madridin kauppoja.

joku aukio Madridissa?

Sunnuntaina suunitelmissa oli turistina oloa ja illalla (vihdoinkin) Atleticon peli Deportivoa vastaan... Tätä olin odottanut! Kävimme aamupäivällä noukkimassa liput ja tarvittavat oheiskamat(huivi ja huppari) Vicente Calderonilta (Atleticon koti stadion) jonka jälkeen lähdimme kiertelemään nähtävyyksiä... alunperin tavoitteena oli haukata lounas Hard rock cafessa mutta joku muukin oli samalla suunnitelmalla liikenteessä joten se jäi seuraavaan kertaan... Päivä kului auringon paisteessa kävellessä ja kaupungin vilskettä ihmetellen...

Gran via
Aikaisemmin olen pitänyt Barcelonaa omana suosikki kaupunkinani mutta nyt en osaa valita... Madrid vai Barca, en tiedä... ehkä koko epsanja.
Illalla mentiin sitten katsomaan La Liga:a ja matsi oli viihdyttävä ja se Madridin parempi jengi voitti... Deportivo oli täysin vastaantulija... Tunnelma oli todella hyvä, ihmiset elivät ottelun mukana ja ultrat lauloivat chantteja kovaan ääneen (muunmuassa Peppi Pitkätossua uusilla sanoilla)... Madridissa ei törmännyt samanlaiseen vastakkainasetteluun kuin Barcelonassa (Barca-Real Madrid vääntö) vaan tavernoissa katsottiin Barcan peliä ja hurrattiin Barcelonan maaleille... Madridissa vääntö on enemmän realin ja atleticon välistä (kojuissa ennen peliä oli myynnissä anti-madridista huiveja jotka ovat v***uilua realin kannattajille)...

Maanantaina oli aamulla aikainen herätys ja haikeat jäähyväiset... Minun lentoni lähti Gironaan ja paparatsin kohti Helsinkiä. Harkitsin hetken aikaa ottavani Gironasta lennon Tukholmaan mutta järki voitti ikävän...





Girona on todella hieno pikku kaupunki noin 90 kilometriä Barcelonasta Ranskan rajalle päin... suosittelen kaikille käymistä, ei paljoakaan turisteja ja hinnat ovat halvempia kuin isomissa/tunnetuimmissa kaupungeissa. Mä vietin siellä vanhassa kaupungissa kävellen koko päivän ja olin todella otettu, yleensä en jaksa innostua maisemista mutta... huh huh. Hieno paikka.

Vanhassa kaupungissa oli sellainen kasari James Bond-fiilis kun pulska Roger Moore pomppii talojen katoilla spectren kätyrin perässä... karua mutta niin kaunista (vähän niinkuin viikset)



Kesä lähenee nopeasti ja kotiin paluun suunnittelu pitäisi aloittaa... Näillä näkymin kotiin tuleminen hoituu viherpiipertäjä tyyliin junalla joten kylmät talvet jatkuu kotosuomessa edelleen (anteeksi)... Tavoitteena olis hommata 22 päivän interrail-kortti ja tulla kotiin pikkaisen mutkitellen. Euroopassa on niin monta paikkaa missä haluais käydä ja 22 päivää on kuitenkin lyhyt aika joten reitin suunnittelu on todella hankalaa, mennäkkö vielä espanjaan vai pastan kotimaahan... Sen tiedän että Ranska on nähty, Pariisi on ainoa kohde mihin mennään näillä näkymin... Enemmän varmaan reissuun vaikuttaa kuinka paljon mulla on opintolainaa jäljellä ja onko Visalla tilaa...

Nyt Lidlin kautta Football managerin kimppuun joten Hyvää vappua kaikille jos en muista kirjoitella...

Satunnainen matkailija

keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Erään jalkapallo ottelun tarina

Nyt se on takana, futis depytti Ranskassa on hoidettu alta pois... Enemmänkin se oli pelailua mutta mekäläinen meni verenmaku suussa jo ensimmäisen minuutin jälkeen... kertoo enemmän allekirjoittaneen kunnosta kuin pelin temposta (en tiedä kirjoitetaanko noin)

Joukkueet on yleensä jaettu latinovaihtarit vastaan muut akselilla mutta tänään mentiin sekajaoilla joka oli hyvä asia... ymmärrän hyvin miksi latinot on voittaneet tähän mennessä kaikki kohtaamiset... Latinoista muutama tekee kentällä ihan mitä niitä huvittaa... onneksi pojat oli meidän jengissä niin keskikenttä sai vuotaa rauhassa.

Omasta suorituksesta ei voi paljon kertoa... kaksi vetoa jotka molemmat meni päin maalivahtia, yksi onnistunut keskitys kärjelle josta tuli maali ja yksi pallon menetys josta tuli maali... Vastustajan saksalaiskärki vyörysi ylitseni kuin olisi puolaan menossa... Meidän kanadalais maalivahti pelasi loistavan ottelun vaikka lähtikin kotiin kesken puoliajan.

Lopputulos oli meille 8-5 ja voittajan on helppo hymyillä.

Menen ehdottomasti myös ensi kerralla kunhan saan kaivettua muovirouheen pois kaikista ruumiin aukoistani... Lidlin urheilukengät olivat mitä loistavimmat, ilman nilkkatukea ja suoralla pohjallisella tuli armeijan karhu lenkkarit mieleen.

Kaikilla oli kivaa ja suu kävi kokoajan, sääliksi kävi vain ihmisiä ratikassa kun melkein 30 hikistä nuorta miestä paukahtaa vaunuun samaan aikaan.

Näin myös ranskalaista juniori valmennusta parhaimmillaan kun viereisellä kentällä oli junnujen harjoitukset... koutsi pitää palloa 10 minsaa ja kikkailee samalla kun 7-vuotiaat yrittävät ottaa palloa pois, noh oppivatpa olemaan!

Matsin jälkeen nähtiin kunnon turpasauna kun muutamalla ranskalaisella herrasmiehellä oli epäselvyyksiä parkkipaikasta... Sivistynyt tapa varmaan olisi että toinen parkeeraisi autonsa vapaana olevalle paikalle ja toinen noin 10 metrin päässä olevalle parkkipaikalle mutta ranskalainen tapa on että molemmat lyövät hätävilkut päälle estäen molempien kaistojen käytön ja alkavat lyömään toisiaan... täällä on todellakin luettu asteriksit tarkkaan... Tilaa ei annetta.

Nyt raahaudun suihkuun ennenkuin nivunen menee lopullisesti jumiin... Minä kun en venyttele koska en usko siihen (akkojen höpinöitä niinkuin kasviksetkin)

Terveisin Satunnainen matkailija

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Elämästä Etelä-Ranskassa

Katsotaan pystynkö kirjoittamaan yhden Blogin ilman kärjistyksiä ja hillitöntä avautumista... yritän olla korrekti ja raportoida asioita "with stif uper lip" niinkuin Englannissa sanotaan ilman viittauksia nuuskan käyttöön.

Olen nyt ollut täällä vähän reilut pari kuukautta ja uskon pystyväni kertomaan asioista joten kuten totuus pohjaisesti. Ymmärrän hyvin ihmisten palon tähän osaan maailmaa koska ilmasto on ihmiselle suotuinen ja elämän meno on sopivan leppoista... Olen myös antanut itselleni kertoa että hintataso mikä suomalaisesta opiskelija nuorukaisesta tuntuu korkealta on kuitenkin Montpellierissä alhaisempi kuin muissa Etelä-Ranskan kaupungeissa.

Asiat sujuvat omalla painollaan ja arki on joka paikassa samanlaista, heräät, käyt suihkussa ja juot aamiaisen (kahvia) ja lähdet kouluun. Koulupäivän jälkeen hoidetaan kouluhommat ja henkilökohtainen huolto (armeija termi joka tarkoittaa pyykin pesua, ruokailua yms.). Illalla tavataan tuttuja ja nollataan päätä netin/elokuvien välityksellä... Aikalailla samanlaista kuin Suomessakin.

Mutta mikä on erilaista?

1. Kieli, jos et osaa kieltä olet ulkopuolinen... kaikki asiat hoidetaan ranskankielellä ja kukaan paikallinen ei koulussa sinua auta jos et heidän kieltänsä puhu, mikä on omituista koska nuoret ihmiset täällä puhuvat järjestäen hyvää englantia. Koulussa on selvästi kaksi eri ryhmää, ulkopuoliset eli vaihtarit ja toisen ryhmän muodostaa paikalliset ja koulun henkilökunta. Vaihtarit ovat koulussa välttämätön paha mutta siltikin toisen luokan opiskelijoita koska koulu on yksityinen ja vaihtarit eivät maksa korkeita lukukausi maksuja verrattuna paikallisiin nuoriin. Paikallisilla ja ranskaksi opiskelevilla vaihtareilla ei ole niin tiukkoja läsnäolo pakkoja eikä myöskään kurssien työmäärä ole sama verrattuna meihin englanniksi opiskeleviin.

2. Opiskelu, ranskalainen pedakogiikka (tai miten se nyt kirjoitetaan) on erilaista... sitä on vaikeaa kuvailla, tuntuu että opettajat ovat laiskoja tai jotenkin hommaansa leipääntyneitä. Jokaisella luennolla opettajat keskittyvät määräämään ryhmätöitä ja kirjallisia hommia ilman kunnon ohjeita ja kukaan ei opiskelijoista tiedä mitä tehdä ja tehdäänkö oikeen...

3. Ruoka, ranskalainen keittiö tunnetaan ympäri maailmaa... ranska on kulinaristin kotimaa, viiniä ja juustoja... kaikkia mahdollisia herkkuja. Täällä ei ole varaa syödä hyvin, jos ostaisin kaikki ruuat tuoreena ja tekisin kaiken itse joutuisin maksamaan per annos yli 10 euroa... kun ostan mikrosettiä ja lidlin syväjäädytettyjä juustohampurilaisia(niin herkullista kuin kuulostaakin) säästän törkeästi rahaa. Makunystyrät kiittää ja housujen koko pienenee.

4. Lakkoilu, täällä on koko ajan lakossa ja ikinä ei voi tehdä suunnitelmia paria päivää pidemmälle... viime viikolla bussit oli lakossa 2 kertaa ja kouluun pitää mennä vaikkei bussit kulje. Ensimmäisellä kerralla oli täysi lakko päällä ja kukaan ei mennyt kouluun. Toisella kerralla oli 80% vuoroista lakossa mutta bussia joutui silti odottamaan sen perus 30 minsaa pysäkillä (vuoroja menee 10 minsan välein aikataulun mukaan) ja tulomatkalla koulusta pari kilsaa ennen kaupungin keskustaa bussi pysähtyi ja kuski ilmoitti että hänen lakkonsa alkaa nyt... siitä sitten kävelemään! Mahtava maa ja mahtavat ihmiset... hienot systeemit.

Mitä vaihdosta on jäänyt tähän menessä käteen?

Uskon saaneeni itselleni uusia kavereita joiden luokse voi mennä yöpymään jos sattuu olemaan Englannissa, Kanadassa tai Etelä-Amerikassa joten se on hyvä. Sen lisäksi olen ehkä kasvanut ihmisenä (p***aa) ja muuta naisten lehti löpinää. En kadu tänne lähtöä mutta jossain muualla olisi voinut olla mukavampi suomalaisen nuoren miehen vaikuttaa.

Tänään luovuin terroristi parrasta kun kyllästyin siistimään sitä kynsisaksilla, on kiinnostava nähdä tunnistaako kukaan huomenna koululla.

Kaikki nyt jännittämään mestarien liigaa ja toivomaan Lyonin voittoa koska allekirjoittanut on ollut puheissa latinoiden kanssa että mentäisiin katsomaan Lyoniin mestarien liigaa jos ne pääsee jatkoon... mutta Manjaana manjaana ja sellaista! Ensi kerralla enemmän pärinää taas...

Terveisin Satunnainen Matkailija